Eli lomilta palattiin tiistaina tykkimiehinä P-kauden viimeiselle viikolle, jolla tiedossa olisi kaikenlaista täyteohjelmaa sekä 2 päivää kestävä vaellusmarssi.

Tiistai 28.08: AUK:iin esitettävät julkistetaan ja vaellusmarssi alkaa

Heti aamusta oli varustarkastus, jossa käytiin läpi oliko kaikilla vielä kaikki tavarat kasassa. Itseltä yhdet nahkahanskat päässeet katoamaan kummallisesti viikonlopun aikana, vaikka olin aivan varma että ne viime viikolla kaapin ylähyllylle olin laittanut. Tein hanskoista hävärin ja yllätyin siitä, että kyseinen korvaushinta olisikin vain 3,90 €. Ennen lounasta meidät kutsuttiin vielä muotoon käytävään, jossa patterin päällikkö ilmoitti keitä hän aikoo ehdottaa aliupseerikouluun sekä toisiin pattereihin. Olo oli kyllä helpottunut kun hän oman nimeni listasta luki. Tämä siis tarkoittaa sitä, että lista menee rykmentin komentajalle tai jollekkin vastaavalle korkea-arvoiselle henkilölle hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen homma on selvä. Kyseista listaa nimittäin tämän jälkeen muutetaan melko harvoin. Lounaan jälkeen siirryttiinkin lippukentälle, josta lähdettiin liikkeelle tasaisin väliajoin, tupa kerrallaan. Matkaa tulisi olemaan noin 12 kilometriä yhteen suuntaan ja matkan varrella olisi myös jonkinlaisia rasteja. Jalka alkoi heti alkumatkasta vaivaamaan ja ensimmäiselle rastille saapuessamme olikin pakko jo turvautua särkylääkkeisiin. Ensimmäisenä rastina toimi ilmakivääriammunta, jossa tupamme pärjäsi surkeasti. Osittain syynä kai vinossa ollut maalitaulu ja aseen yliherkkä liipasin. Muina rasteina olivat mm. rata, joka suoritettiin sokkona ja 7 kierrosta ympäri pyörineenä toisten antamien ohjeiden avulla, kranaatin tarkkuusheitto, rautakangenheitto, loukkaantuneen evakuointi ja saappaanheitto. Lähes kaikki rastit menivät omalta joukkueelta enemmän tai vähemmän perseelleen, mutta perille pääsimme melko nopeasti. Tuo 12 kilometriä oli lopulta aika rento matka ja oli ihan hieno kokemus edetä ryhmän kanssa yksin pitkin Niinisalon alueen metsiä. Varsinkin maisemat alueella olivat hienot ja välissä ilmestyneet lievät sadekuurotkaan eivät menoa haitanneet. Enpä ihmettele miksi alikersantit tuota elämysmarssiksi kutsuivat.Perille päästyämme pystytettiin leiri ja vapaa-aikaakin oli ihan mukavasti. Ilma tosin alkoi pikkuhiljaa olla aika kylmä ja alkoi ensimmäisen kerran intin aikana tuntua siltä, että on syksy. Oli pakko laittaa jo intin poolo päälle. Ensimmäisen kerran palveluksen aikana.

28082007236.jpg

Keskiviikko 29.08: Vaellusmarssi loppuu

Aamulla ulkona alkoi olla jo todella kylmä. Polvikin taas vaihteeksi todella kipeä, mutta särkylääky helpottaa oloa, kuten tavallista. Sen turvin saan marssittyä käytännössä ihan normaalitahtia. Aamupalan syöntiin ei kovinkaan paljon aikaa ollut, koska piti aloittaa paluumarssi varuskuntaan. Ryhmämme teki muutamia navigointivirheitä ja löysimmekin itsemme yhdessä kohtaa aivan väärästä paikasta. Tuon muutaman kilometrin matkaan meni siis aikaa yhteensä yli tunti, kun nopeimmat selvittivät sen muutamassa kymmenessä minuutissa. No, eipähän ainakaan jouduttu osallistumaan varusteiden kantamiseen varastoihin, vaan saimme suurinpiirtein heti palata yksikköön. Päivän ohjelmassa ei tämän jälkeen ollut oikeastaan mitään, vaan istuskelimme tuvassa tupakavereiden kanssa juttelemassa. Hanskatkin löytyivät mystisesti tetsarin selkäosan välistä, jossa ne eivät kyllä tietääkseni viimeksi olleet, kun tarkistin. Loppupäivästäkään ei sen enempää ohjelmaa ole.

Torstai 30.08: Muutto

Tänään olisi siis tiedossa muutto AUK:n tiloihin. Heti aamusta aloitimme tavaroiden pakkaamisen. Kaikki intistä saadut varusteet ja vaatteet sekä omat siviilikamat piti saada otettua mukaan. Nämä tuli pakattua tetsariin, varustesäkkiin, reppuun sekä yhteen vauhtisäkkiin. Mikään kiire ei ollut vaan aika rauhassa sai koko aamupäivän tavaroitaan järjestellä. Vähän tuli haikea olo jättää tuo vanha tupa ja tupakaverit, joiden kanssa oli kuitenkin melkein 2 kuukautta viettänyt, vähintään 5 päivää viikossa ja lähes 24 tuntia päivässä. Lounaan jälkeen tavarat siirrettiin AUK:in tiloihin niiden avulla, jotka eivät vielä tänään muuttamassa olleet, jonka jälkeen oli vuorossa pitkä odottelu, kun porukkaa pieni joukko kerrallaan tupiin siirrettiin. Heti sinne päästyämme aloitettiin tavaroiden kasaaminen sängylle varustarkastusta varten. Käytävältä huudeltiin varusteita, jotka sitten tuvan esimies tarkisti kaikilta löytyvän. Tämän jälkeen tavarat nopeasti kaappiin ja takaisin yksikköön, josta lähdimme vielä viimeiselle päivälliselle oman P-kauden yksikön kanssa. Palasimme tämän jälkeen vielä omaan tupaan, jossa taas hetken odottelimme siirtymistä AUK:n tiloihin. Palattuamme koululle saimme hetken aikaa järjestellä tavaroita kaappiin ja tämän jälkeen oli vuorossa siivouspalvelu, jota jouduimme jatkamaan melko pitkään kun ei meinannut tupa mennä läpi. Illalla vanhat vakio-ohjelmat eli iltavahvuudentarkastus ja pinkan teko. Pinkan jouduimme uusimaan muistaakseni 6 tai 7 kertaa, koska AUK:issa on tapa, että pinkkoja aletaan tarkastaa yksi kerrallaan vasta kun jokaiselta löytyy edes jotenkin kohtalainen pinkka. Aikaa pinkan tekoon on myös yleensä vain minuutti, kun perusyksikössä sitä saattoi olla joskus kaksikin. Kaikenkaikkiaan yleismielipide AUK:sta on ihan hyvä. Alikersanttien pelottelut älyttömän kovasta kurista näyttävät ainakin vielä olevan hieman valetta. Toki kuri täällä kovempi on, mutta olin kyllä odottanut jotain vielä kovempaa. Ehkäpä tosin oli vähän parempikin odottaa kovempaa mitä tämä oikeasti oli, niin ei shokki ollut aivan niin suuri. Ensi viikolla tosin vasta päästään kunnolla koulutukseen, niin nähdään millaiseksi meininkin muotoutuu.

Perjantai 31.08: Aliupseerioppilaana lomille

Nukuin erittäin hyvin ensimmäisen yöni. Heti aamulla siirrytään aamuliikuntaan, joka ensimmäisenä aamuna on jalkapalloa. Eipä tuo kauhean kamalaa ollut. Ihan virkistävääkin päästä urheilemaan, niin saa päivän hyvin käyntiin. Tämän jälkeen nopea suihku, johon jokaisella aikaa parikymmentä sekuntia. Samaan aikaan saa myös pestä hampaat, ajaa parran jne. Aamulla on muutenkin aikaa ihan mukavasti, koska AUK:n ruokailuvuorot ovat aina viimeisenä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että palvelus alkaa myöhään ja myös loppuu myöhään. Aamupäivällä on oppitunteja aliupseerikoulussa opiskeluun liittyen. Saimme myös ison kasan kirjoja ja kansioita. Päivän aikana jaetaan 6 kirjaa, 2 vihkosta ja 3 kansiota sekä myös oppilaan arvomerkit. Iltapäivällä on vielä järjestäytymisharjoitus, jossa ei tosin P-kauden tapaan varusteita vaihdettu, vaan ainoastaan järjestäydyttiin nopeasti paikasta toiseen. Tämän jälkeen normaali tupa-, kaappi- ja siisteystarkastus. Lopulta vihdoin vuorossa siirtyminen lomille ja tuntui kyllä hienolta tehdä se aliupseerioppilaan arvomerkkien kanssa.


Viikko 36 lyhyesti sekä jotain tulevasta:

Lyhyt neljän päivän viikko, johon kuului huomattavat määrät odottelua. Aliupseerikouluun valituksi tuleminen oli helpotus, mutta samaan aikaan jännittää, että millaisita täällä tulee sitten lopulta olemaan. Vaellus-/elämysmarssi oli ihan hieno kokemus, vaikka se ryhmältämme erittäin huonosti menikin. Ensi viikolla tiedossa on kiinnioloviikonloppu, joten 2 viikon ohjelma taas tulossa. Tarkoitus olisi myös lähiaikoina saada tehtyä jonkinlainen yleinen info siitä millainen on päivä varuskunnassa ja niin edelleen.