Tällä viikolla tulen toimimaan oman tupani esimiehenä. Jokainen tuvan jäsen toimii omalla vuorollaan tuvan esimiehenä, jonka tehtävänä on vastata tuvan ja siivousalueiden kunnosta, informoida tuvan jäseniä eri asioista, välittää lappuja sekä toimia tuvan jäsenten lähimpänä esimiehenä palvelusasioissa. Kuulostaa hienommalta kuin oikeasti on ja todellisuudessa tuvan esimiehellä on aika vähän hommia. Tällä viikolla tiedossa myös omat viikko-ohjelmansa RUK:iin, erikois-AUK:eihin lähteville ja tänne jääville. Omalla kohdalla tiedossa mm. tutustumista 152 H55-tykkiin, yksi vuorokausi metsässä ja mahdollisesti ylennys korpraaliksi

Maanantai 15.10: Sulkeiset, varustarkastus ja kuntoisuusloma

Lomilta palatessani jouduin tarkastamaan tupakansion, joka pitää aamulla palauttaa apukouluttajien tupaan. Yksi näistä tuvan esimiehen tehtävistä siis. Aamu taas alkaa sulkeisilla märällä hiekkakentällä. Itsellä jalassa lomamaiharit, jotka tämän jälkeen aivan hiekassa ja mudassa. Sulkeisiinhan aina mennään parrat ajettuina ja varusteet moitteettomassa kunnossa. Pari oppilasta kokeilikin tätä ensimmäistä sääntöä ja heidän piti juosten lähteä kasarmille partaa ajamaan. Tämän jälkeen vuorossa varustetarkastus, jossa käydään johdollani kaikki varusteet läpi ja merkitään mahdolliset katoamiset tai rikkoutuneet tavarat. Itseltä kadonneet yhdet pitkät kalsarit, jotka tosin löytyvät tupakaverin kaapista ja öljypullo, jonka senkin sain apukouluttajilta keksimällä 50 syytä "Miksi kadotin öljypulloni?". Tänään ovat myös saapuneet uudet kuntoisuuslomalistat ja sain tietää saaneeni KL:n peruskoulutuskaudelta, kun nappasin kiitettävän tuloksen sotilaan perustutkinnosta. En kyllä olisi uskonut, kun kerta sotilaan perustutkinnon testit menivät niin huonosti, mutta ilmeisesti mukaan oli otettu toiminta koko P-kaudella.

Tiistai 16.10: Tykkisulkeiset ja viestikoulutusta

Tänään pääsemme harjoittelemaan tykkisulkeisissa uudella kalustolla. Vuorossa 155 H55, joka on omaa 122 H63:sta melko paljon järeämpi. Esimerkiksi painoa siltä löytyy 5700 kiloa "satakakskakkosen" 3200 kiloon verrattuna. Itse tykkisulkeisissa emme pahemmin joudu sykkimään, mutta itse tykki on kyllä 122:sta huonompi, ainakin mitä käyttäjäystävällisyyteen tulee. Kaikki toiminnot huomattavasti raskaampia kuin "omassa tykissämme". Todennäköisesti kuitenkin tulemma tällä aika paljon ampumaan, koska kyseinen tykki siirtyy pois käytöstä ja siksi sen jäljelle jääneitä ampumatavaroita ammutaan pois. Lounas suoritetaan tänään maastolounaana tykkihallin pihalla. Ilmeisesti kaikille oli tilattu sama ruokailu ja koska 1. jaos on metsässä, niin kaikilla on myös maastolounas. Iltapäivällä viestikoulutukseen, joka oli ihan mukavaa. Olen alkanut pikkuhiljaa harkita mahdollisuuttaa myös viesti-AU:ksi pyrkimisestä. Tuliasemalinjallahan koulutetaan myös tulipatterin sisällä toimivia viestimiehiä sekä viestialiupseereita.

Keskiviikko 17.10: Asemaanajo ja pyörän etsintää

Ohjelmassa koko päivän asemaanajoa 122:n kanssa. Ensi viikolla mennään kokeilemaan tuota 152:stakin, mutta tänään vedetään vielä omalla kalustolla. Saamme myös kuulla huhuja, että tänään olisi lounas muonituskeskuksessa. Itse olen mukana asemaanajossa vain pari tuntia, koska minut laitettiin mukaan nakkiryhmään. Minä, 3 muuta oppilasta, kuljettaja sekä eräs luutnantti siirrymme tykkihalleille siirtämään yksi rikkinäinen tykki korjattavaksi sekä tarkistamme pari muuta. Laitamme siis tykin kytkemiskuntoon ja kuljetamme sen kuorma-autolla korjaamolle. Tämän jälkeen tarkistamme muutamasta tykistä nostureiden kunnon. Melko rentoa hommaa siis. Lounaalle siirrymme tosiaankin MuKeen, kuten myös metsässä asemaanajossa olleet. Tämän jälkeen vielä kuskaamme jotain tavaroita tykkihallilta korjaamolle ja palaamme metsään, jossa vedämme vielä pari kertaa tykit asemiin. Illalle on tänään varattuna ylimääräistä ohjelmaa. 18:15-20:30 etsimme erään oppilaan kadonnutta polkupyörää. Pyörä oli hajonnut pari viikkoa sitten ja se oli laitettu kuorma-autoon sekä ilmeisesti kuljetettu kasarmille muiden tavaroiden mukana. Kukaan ei kuitenkaan tiedä missä tämä pyörä on, koska kuljettajat väittivät jättäneensä kaikki polkupyörät AUK:n pihalle, jossa se ei kuitenkaan ole. Kiersimme pieninä ryhminä pitkin kasarmia, mutta turhaan. Pyörää ei löytynyt. Oli kuitenkin ihan jännittävää päästä näkemään mitä Niinisalon varuskunnasta oikein löytyy, kun yleensä samoissa paikoissa liikutaan.

Torstai 18.10: Ylennyksiä ja muuttoja

Aamulla siirrymme koulun käytävälle, jossa tiedossa korpraali-ylennys RUK:hon ja erikois-AUK:eihin lähtijöille sekä AUK:hon jäävistä parhaimmille. Itsellekkin tuli nyt kolmas ylennys varusmiespalveluksen aikana ja tästä lähtien olen siis sotilasarvoltani korpraali. Periaatteessa tällä on kuitenkin melko vähän vaikutusta, koska meitä kutsutaan edelleen oppilaiksi eikä tiedossa ole mitään etujakaan. Korpraalin natsoja saamme sentään käyttää ja pakko sanoa, että ihan hienoltahan niitä tuntuu käyttää. Päivän ohjelmaan kuuluu turvallisuuspolitiikan oppitunti sekä huoltokoulutusta tykkihallilla, jossa käydään läpi eri kaluston tarkastamista ja huoltoa. Illalla on taas tiedossa osalle porukalle muutto Reserviupseerikouluun Haminaan tai erikous-AUK:eihin Lahteen. Illalla hieman erikoinen iltavahvari, jossa muunmuassa yksi lauluesitys. Koulun johtajakin ilmestyi paikalle seuraamaan pinkkatarkastusta, jonka aikana muuttajat poistuivat odottamaan lähtöään alakerran luokkiin. Lopuksi vielä huusivat yhdessä "Hyvää jatkoa, tuliasemalinja", johon muiden vastaus oli "Hyvää jatkoa, *epämääräistä mölinää", koska kukaan ei kai tiennyt millä yhteisnimellä heitä voisi nimittää. Hieno, mutta myös hieman haikea fiilis jättää kaverit, joiden kanssa on viettänyt viimeiset seitsemän viikkoa vähintään 5 päivää viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa.

Perjantai 19.10: AUK 2 esittely ja lomille

Päivä koostuu pääasiassa AUK 2:n esittelystä. Esitellään loppukurssin ohjelma sekä lyhyesti miten tulee onnistumaan siirtyminen takaisin numeropattereihin vuoden vaihteessa. Eipä mitenkään erikoista ohjelmaa. Lomatarkastuksien kanssa tulee taas hieman kiire niinkuin aina, koska lomatarkastukset aloitetaan aina niin myöhään. On kuitenkin ihan hienoa päästä korpraalina lomille lähtemään.